lauantai 17. elokuuta 2013

Eräänä sateisena lauantai-iltana...

Huh koko päivän on satanut ihan kaatamalla. Parin päivän remppa- ja sisustuspölyt piti kuitenkin saada karistettua, joten lähdin tutustumaan uuteen asuinympäristöömme lenkkeillen. En viitsinyt ottaa puhelinta mukaan, koska tosiaan satoi aikalailla. Katsoin vaan nopeasti kartalta ennen lenkille lähtöä kivan lenkin yhden järven ympäri.

En kuitenkaan löytänyt sitä järveä kiertävää lenkkipolkua koskaan. Päätin sitten lähteä jotain random polkua pitkin metsään juoksemaan. Metsässä juoksu tuntui paljon mukavammalta kuin tiellä puiden oksien vastaanottaessa suurimman osan sateesta. Juoksentelin aikani, kunnes huomasin edessäni kaksi erikoisen näköistä riippuvaa kukkaa. (Kannattaa juosta ilman piilareita..) Juoksin lähemmäs ja huomasin, että eihän ne mitään kukkia ole, vaan rullatuolin kahvat! Miten kriipiä?! Keskellä metsää hylätty rullatuoli! Yht'äkkiä mieleen laukkasi kaikki Beckit ja Wallanderit sun muut jännärit kauhutarinoineen nopeammin kuin kukaan sanoo järkiäläjätä. Juoksin niin kovaa pois samaa reittiä - jonka onneksi vielä muistin - pois metsästä.

Nyt jälkikäteen kartasta katsottuna, lähdin 90 astetta väärään suuntaan ja päädyin ihan eri paikkaan kuin olin suunnitellut. Toivottavasti ensi kerralla löydän sen oikean lenkkipolun järven ympäri. Tämän päivän rauhallisesta saunalenkistä tulikin 40 minuutin vauhtileikittelyn omainen reipasvauhtinen lenkki.

Eräs lauantai-illan kulkija tokaisi mulle vastaantullessaan, että "ookkosää juossu oikee et hiki tuli?". Jep :D Hiuksista sai puristaa vettä lenkin jälkeen, niin kova hiki tuli :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti