Powerwalk Pariisissa

Tänään töiden jälkeen oli hirmuinen väsy, mutta päätin samantien kotiin tultuani vaihtaa lenkkikamppeet päälle ja lähteä reippaalle kävelylle. Kävelin aluksi pitkin Seinen rantaa, jonka paikalliset olivat valloittaneet perjantaipitsoineen ja musiikkeineen. Osa jopa otti tanssiaskeleita ja poliisit partioivat puskan takana. Ihan mukava meno! 

Löysin myös uuden potentiaalisen salin mulle:

Pariisissa on tosi usein lakkoja ja tänään oli yksi mielenosoitus/lakko juuri tuossa vieressä olevalla Bastillen aukiolla. Liikenne oli mennyt ihan tukkoon, alla hieman tilannevideota. Poliisiautoja sinne tänne ja ambulanssiraukat yrittää pujotella kaikista mahdollisista väleistä eteenpäin. Tämä taitaa kuitenkin olla normaaleista, viikottaisista lakoista kyllä poikkeava - tsekatkaa Ranskan uutiset niin tiedätte.

Treenin speksit: Powerwalk / 40 minuuttia / 4 km

Suppilovahverot 60 €/kg

Löysin ruokakaupan. The ruokakaupan. Sieltä saa mitä vaan. Mutta hinnat on myös sen mukaiset. Ruotsalaisia suppilovahveroita 60 €/kg. Googlasin äkkiä, niin suomesta saa sieniaikaan 10 €/kg. Kauppa oli joka tapauksessa La Grande Epicerie ja sain vietettyä siellä tunnin (alla kuva). Ihana paikka. Ostin myös juustoja huomiselle, yksinäisen ihanaan (hope so!) perjantai-illan viettoon.

Illat on kyllä niin lyhyitä tässä Pariisilaisessa rytmissä. Tai ehkä se vaan johtuu siitä, että nukun niin pitkiä öitä. Ihan minimissään voin nukkua sen kahdeksan tuntia mutta mieluiten yhdeksän tai enemmän. Harrastin tänään kuitenkin hyötyliikuntaa ja kävelin puolet työmatkasta kotiin :)

Mä en kyllä totu siihen, että kaduilla on toisaalta kodittomia ihmisiä ja sitten toisaalla (kuten alla oikealla) hotelli, jossa on aseistetut vartijat portilla. Suomessa ei onneksi tälläistä eriarvoisuutta ole kuin Pariisissa. Lisäksi täällä on nyt huimasti nostettu turvallisuustaso kaiken aiemmin tapahtuneen maailman hölmöilyn takia ja täällä näkyy siellä täällä armeijan ihmisiä valtavien aseiden kanssa. Mussa (kuten varmasti monessa muussakin) menee aina kylmät väreet kun niitä näkee.

PS. Lentämisestä vielä. Viime viikon lennot meni oikein hyvin :) Jotenkin luulin vaan, että täällä Pariisin komennuksen aikana mun ei tarvitsisi lentää. Mutta jo ensi viikolle olisikin jo tiedossa reissu Frankfurtiin. Ja lentäen, koska palaveri alkaa niin aikaisin. Huomenna saan tietää menenkö sinne, riippuu siitä onko lentolippuja vielä vapaana niille ajoille kun pitäisi matkustaa.

Tungoksessa

Tämä kuva aamubussista kertoo hyvin päivän fiilikset. Töiden jälkeen ajattelin kipaista kaupungilla katsomassa paitoja töihin. Nyt illalla olen sen verran viisaampi, että keskikaupungilla ei niin vain Pariisissa kipaista. Välimatkat täällä on yllättävän pitkiä ja porukkaa on paljon. Ajattelin käydä Champs Elyseellä, koska siellä kaupat on pisimpään auki. Olisi ollut kuitenkin paljon järkevämpää käydä jossain muualla - vaikka kaupat ei niin pitkään auki olisikaan. Kävin kahdessa vaatekaupassa (Massimo Dutti ja Zara), Massimo Dutti oli vielä ihan ookoo, mutta Zarassa kävin vain kääntymässä. Siellä oli niin älyttömästi porukkaa, ettei työpäivän jälkeisessä väsymyksessä vaan pystynyt ahtautua joukkoon. En usko, että pariisilaiset tosiaankaan käy Champs Elyseellä shoppailemassa. Myös minä aion välttää paikkaa viimeiseen saakka täällä ollessani :D

Kotiin tultuani vaihdoin samantien lenkkikamat päälle. Tarkoituksena oli lähteä juoksemaan läheiseen puistoon (Jardin des Plantes), mutta siellä olikin puistonvartija juuri sulkemassa portteja kun meinasin mennä sisään. Hölköttelin sitten lyhyen iltalenkin sitten asfaltilla. 

Näin muun muassa Ranskan suurimman moskeijan:

Huikeen näköisen talon:

Ja söpön metroaseman:

Lenkin jälkeen kävin vielä paikallisessa S-Marketissa (Monoprix). Voitte vaan kuvitella minkälainen suoritus tämän automaatin käyttäminen oli ranskaksi. Mutta opin, että tummat viinirypäleet on les raisins noirs.

Ensimmäiset päivät Pariisissa

Pariisilainen rytmi sopii mulle niin hyvin! Meidän toimistolla työt aloitetaan kl 9-10 välillä, mutta sitten konttorilla istutaankin sinne kl 19-20 aikoihin saakka. Mä olen aina kärsinyt aamuvirkkuja suosivasta rytmistä ja jumahdan tosi helposti töiden pariin myöhään iltaan saakka, joten mulla ei ole ollut mitään vaikeuksia sopeutua tähän työrytmiin. 

Ensimmäinen työpäivä oli kyllä älyttömän pitkä, kun tulin jo kl 9 töihin ja mulle esiteltiin projektia ihan sinne 19:30 saakka. Eilen aamulla, juuri uuteen työpaikkaan tulleena, törmäsin lisäksi sattumalta mun Saksan reissun aikaiseen ystävään hississä - pieni maailma tämä Pariisikin! Käytiin sitten työpäivän jälkeen vielä drinkeillä hänen lemppari rommibaarissa. Muuten kaikki meni eilen hyvin, mutta en suosittele laittamaan ensimmäistä kertaa uusia korkkareita kokonaiseksi päiväksi töihin. Työpäivä olisi vielä mennyt hyvin, mutta töiden jälkeen, ystäväni halusi kävellä drinkkibaariin (ja mun sisuinen luonto ei osannut sanoa ei)... Voitte varmasti uskoa, että tänään aamulla oli käyttöä Compeedeille.

Meillä on töissä suloinen kahviautomaatti, josta saa minimaalisia kuppeja kahvia ja teetä. Tänään löysin kyllä kunnon mukin keittiöstä, mutta siihen saa laittaa neljä kupillista, jotta se tulee täyteen.

Mulla ei ollut ihan helppoa löytää kioskia, josta ostaa kuukausikortti bussiin. Bussiasemilta en ole löytänyt lippupistettä, joten tänään töiden jälkeen suuntasin metropysäkille. Ensimmäisellä metropysäklllä jonotin kiltistä automaatille huomatakseni, että niistä voi ostaa maksimissaan viikon paperisia lippuja. Sain kuitenkin kunnian toimia Pariisin lippuautomaattioppaana japanilaiselle turistille. Ja tienasin 10 centtiä, jotka nainen halusi tarjota minulle vaihtorahoista.

Seuraavalta metroasemalta löysin miehitetyn asiakaspalvelupisteen, mutta ongelmaksi muodostui se, että mulla ei nyt sattunut passia mukaan. Asiakaspalvelija katosi tämän sanottuaan jonnekin takahuoneeseen ja ihmettelin jo, että suuttuiko se mulle, kun mulla ei ollut hänen vaatimaansa passia. Päätin kuitenkin jäädä odottamaan ja muutaman minuutin jälkeen hän tuli takaisin ja myi mulle lipun.

Tyydyin kuitenkin viikkolippuun, koska täällä ei voi ostaa 30 päivän lippua, vaan ainoastaan kalenterikuukauden mittaisen lipun. Voisi melkein sanoa, että ranskalaisen loogista 😃

Täällä on kyllä hauskaa, kun joka kulman takana on joku mieletön monumentti. Tässä Notre Dame!

Meillä on keskellä taloa sisäpiha, jonka läpi kävelen aina kun kuljen kotiin. Voi ja sinne joku oli laittanut ihanan, oikein hyvin hoidetun kissansa ulkoilemaan. Ihan kuin maaseudulla täällä kaupungissa. Kissa ei kyllä ollut niin mielissään, vaan olisi kyllä kaikkein mieluiten seurannut mua sisään. Uskalsin kuitenkin jättää hänet sinne ulkoilemaan, koska hän oli niin hyvin hoidetun näköinen suloisuus, eli ei mitenkään hylätty tapaus. 

Hän pyyhki nenänsä mun housuihin:

Ihanaa viikonalkua Pariisista ♡