Tungoksessa

Tämä kuva aamubussista kertoo hyvin päivän fiilikset. Töiden jälkeen ajattelin kipaista kaupungilla katsomassa paitoja töihin. Nyt illalla olen sen verran viisaampi, että keskikaupungilla ei niin vain Pariisissa kipaista. Välimatkat täällä on yllättävän pitkiä ja porukkaa on paljon. Ajattelin käydä Champs Elyseellä, koska siellä kaupat on pisimpään auki. Olisi ollut kuitenkin paljon järkevämpää käydä jossain muualla - vaikka kaupat ei niin pitkään auki olisikaan. Kävin kahdessa vaatekaupassa (Massimo Dutti ja Zara), Massimo Dutti oli vielä ihan ookoo, mutta Zarassa kävin vain kääntymässä. Siellä oli niin älyttömästi porukkaa, ettei työpäivän jälkeisessä väsymyksessä vaan pystynyt ahtautua joukkoon. En usko, että pariisilaiset tosiaankaan käy Champs Elyseellä shoppailemassa. Myös minä aion välttää paikkaa viimeiseen saakka täällä ollessani :D

Kotiin tultuani vaihdoin samantien lenkkikamat päälle. Tarkoituksena oli lähteä juoksemaan läheiseen puistoon (Jardin des Plantes), mutta siellä olikin puistonvartija juuri sulkemassa portteja kun meinasin mennä sisään. Hölköttelin sitten lyhyen iltalenkin sitten asfaltilla. 

Näin muun muassa Ranskan suurimman moskeijan:

Huikeen näköisen talon:

Ja söpön metroaseman:

Lenkin jälkeen kävin vielä paikallisessa S-Marketissa (Monoprix). Voitte vaan kuvitella minkälainen suoritus tämän automaatin käyttäminen oli ranskaksi. Mutta opin, että tummat viinirypäleet on les raisins noirs.

Ensimmäiset päivät Pariisissa

Pariisilainen rytmi sopii mulle niin hyvin! Meidän toimistolla työt aloitetaan kl 9-10 välillä, mutta sitten konttorilla istutaankin sinne kl 19-20 aikoihin saakka. Mä olen aina kärsinyt aamuvirkkuja suosivasta rytmistä ja jumahdan tosi helposti töiden pariin myöhään iltaan saakka, joten mulla ei ole ollut mitään vaikeuksia sopeutua tähän työrytmiin. 

Ensimmäinen työpäivä oli kyllä älyttömän pitkä, kun tulin jo kl 9 töihin ja mulle esiteltiin projektia ihan sinne 19:30 saakka. Eilen aamulla, juuri uuteen työpaikkaan tulleena, törmäsin lisäksi sattumalta mun Saksan reissun aikaiseen ystävään hississä - pieni maailma tämä Pariisikin! Käytiin sitten työpäivän jälkeen vielä drinkeillä hänen lemppari rommibaarissa. Muuten kaikki meni eilen hyvin, mutta en suosittele laittamaan ensimmäistä kertaa uusia korkkareita kokonaiseksi päiväksi töihin. Työpäivä olisi vielä mennyt hyvin, mutta töiden jälkeen, ystäväni halusi kävellä drinkkibaariin (ja mun sisuinen luonto ei osannut sanoa ei)... Voitte varmasti uskoa, että tänään aamulla oli käyttöä Compeedeille.

Meillä on töissä suloinen kahviautomaatti, josta saa minimaalisia kuppeja kahvia ja teetä. Tänään löysin kyllä kunnon mukin keittiöstä, mutta siihen saa laittaa neljä kupillista, jotta se tulee täyteen.

Mulla ei ollut ihan helppoa löytää kioskia, josta ostaa kuukausikortti bussiin. Bussiasemilta en ole löytänyt lippupistettä, joten tänään töiden jälkeen suuntasin metropysäkille. Ensimmäisellä metropysäklllä jonotin kiltistä automaatille huomatakseni, että niistä voi ostaa maksimissaan viikon paperisia lippuja. Sain kuitenkin kunnian toimia Pariisin lippuautomaattioppaana japanilaiselle turistille. Ja tienasin 10 centtiä, jotka nainen halusi tarjota minulle vaihtorahoista.

Seuraavalta metroasemalta löysin miehitetyn asiakaspalvelupisteen, mutta ongelmaksi muodostui se, että mulla ei nyt sattunut passia mukaan. Asiakaspalvelija katosi tämän sanottuaan jonnekin takahuoneeseen ja ihmettelin jo, että suuttuiko se mulle, kun mulla ei ollut hänen vaatimaansa passia. Päätin kuitenkin jäädä odottamaan ja muutaman minuutin jälkeen hän tuli takaisin ja myi mulle lipun.

Tyydyin kuitenkin viikkolippuun, koska täällä ei voi ostaa 30 päivän lippua, vaan ainoastaan kalenterikuukauden mittaisen lipun. Voisi melkein sanoa, että ranskalaisen loogista 😃

Täällä on kyllä hauskaa, kun joka kulman takana on joku mieletön monumentti. Tässä Notre Dame!

Meillä on keskellä taloa sisäpiha, jonka läpi kävelen aina kun kuljen kotiin. Voi ja sinne joku oli laittanut ihanan, oikein hyvin hoidetun kissansa ulkoilemaan. Ihan kuin maaseudulla täällä kaupungissa. Kissa ei kyllä ollut niin mielissään, vaan olisi kyllä kaikkein mieluiten seurannut mua sisään. Uskalsin kuitenkin jättää hänet sinne ulkoilemaan, koska hän oli niin hyvin hoidetun näköinen suloisuus, eli ei mitenkään hylätty tapaus. 

Hän pyyhki nenänsä mun housuihin:

Ihanaa viikonalkua Pariisista ♡

Menoksi!

Istun juuri lentokentällä ja odotan lennon lähtemistä. Pakkasin tänä aamuna viimeiset kamppeet mukaan ja näillä ajattelin pärjätä seuraavat kolme kuukautta. Mukana on työvaatteiden ja kahden tietokoneen lisäksi suunnistus-, juoksu- ja jumppakamat sekä älytön määrä kosmetiikkaa (minkäs sille kiinnostuksilleen mahtaa). Myös päiväpeitto, yhtä asunnon sängynpäällystä piilottamaan, on laukussa sekä viisi pakettia Elovenaa. (Tämä postaus ei ole sponsoroitu, mutta Elovena, I'm here.) Eiköhän näillä yksi ruotsalaistunut suomalainen Pariisissa pärjää.

Löysin siis Pariisista (!!!) suunnistusseuran! Raid Orientation Paris hyvin ystävällisesti vastasi mun kyselyyn ja päästää mut osallistumaan heidän treeneihin syksyn aikana. Mikäli olen tulkinnut heidän ranskankielistä Facebook-sivustoa oikein, heillä on joka lauantaiaamu treenit. Koska on kyse Pariisista, ei varmaankaan kellekään tule yllätyksenä, että treenit on lähinnä sprinttejä kaupunkimaastossa (ainakin postattujen karttojen perusteella). Mustahan voi tulla vielä nopea, kun syksyn käy sprinttailemassa jo lauantai!

Valitsin päivän matkustusasuksi vaatteet, joissa voi hätätapauksessa mennä huomenna töihin - mikäli laukut joutuvat väärään paikkaan matkan aikana.

S vei mut lentokentälle ja matkalla käytiin syömässä. Sattumalta mentiin kahvilaan, jonka teema on Pariisi - miten sopivasti. Kuulema pastat ovat tässä paikassa hyviä, mutta päädyin silti tänään lohisalaattiin ja isoon kahviin.

Matkalla lentokentälle nähtiin lauma peuroja pellolla ♡

Terkut siis lentokentältä! Finnair ja SAS on kyllä parhaita. Mulla olisi ollut toisena vaihtoehtona lentää tänään Air Francella, mutta kerran, kun sillä lensin ja mulla oli kaksi kiloa liikaa painoa laukussa (ranskalaisia ruokia mm. mausteita, erilaisia tahnoja ja hilloja), jouduin maksamaan 70 e (kahdesta lisäkilosta!). Olin silloin niin väsynyt, että työnsin vain pankkikortin lukijaan sen sijaan, että olisin alkanut laukkujani penkomaan. Finnairilla en ole koskaan joutunut maksamaan, jos on ollut hieman ylipainoa, enkä tänään myöskään SAS:lla, vaikka toinen laukku painoi lähes kolme kiloa enemmän kuin oli sallittu. #ILOVENORDICS

Perjantain lenkki

Kävin eilen viimeistelemässä hommat töissä, delegoin tekemäni todo-listat ja vaihdoin kuulumiset kaikkien kanssa. Ajattelin, että tähän olisi mennyt noin parisen tuntia aikaa, mutta vierähtihän siinä officella se kuusi tuntia. Mutta nyt on kaikki tehty ja voin vaihtaa rennoin mielin seuraavaan koetukseen.

Eilen oli täällä ollut aurinkoinen sää koko aamupäivän ja lähdin suoraan töistä lenkille. Noh, aamupäivän aurigosta ei ollut tietoakaan, kun suljin auton ovet ja otin ensimmäiset juoksuaskeleet. Ajattelin, että eihän tässä varmasti kauaa sada, kun on ollut koko päivän niin hieno sää. Sitten alkoi sataa enemmän. Ja sitten vielä enemmän. Lopulta tuntui kuin olisi suihkussa ollut. Hölköttelin kuitenkin reilun 5 km iltapäivälenkin. Kun tulin autolle ja olin saanut lämpimiä vaatteita päälle, aurinko alkoi paistamaan. Ja se on paistanut koko illan. Eli onnistuin juuri sen päivän ainoan hetken olemaan juoksupolulla.

Ajelin vielä lenkin jälkeen Åsbyn lähiruokakauppaan hakemaan ruokaherkkuja viikonlopuksi. Sieltä löytyi villisian file! Nami, siitä tulee hyvä lounas viikonlopulle.

Ihanaa viikonloppua!