Maantiepyöräilyä ja epäonnistunut tankkaus

Onneksi pyöräily sujuu vaikka nilkka onkin kipeänä! Kävin tänään ajamassa pitkän rauhallisen lenkin tutustuen samalla Tampereen maisemiin. Aikaa kului reippaat kaksi tuntia ja kilometrejä kertyi noin 43.
Matkan varrelle osui Särkänniemi. (Huvipuiston puoli on muuten enää ens lauantaina auki, että jos meinaa käydä tänä kesänä, niin ens viikonloppuna on vielä oikein hyvä mahis).

Ruokailusta oli kulunut aika paljon aikaa ennen lenkille lähtöä ja nälkä yllätti. Pyörän lukkoa ei tullut lenkille mukaan, msitä johtuen kaupassa käynti ei ollut vaihtoehto. Ajoin autokaistallisen Hesburgerin ohi ajatellen, että eihän sitä lenkkiä enää paljon ole jäljellä - vaikka olin alle puolimatkassa. Puolimatkassa kyllä harmitti, että ajoin sen ohi!

Siispä jouduin käymään omenavarkaissa (tai noh, se omenapuu oli autotien varressa eikä kenenkään pihassa niin ehkä tätä ei vielä omenavarkaudeksi lasketa).

Nälkä ei kuitenkaan muutamasta omenasta lähtenyt, joten käväisin oikeesti yllättävän idyllisessä tienvarsi-grillissä, jossa pyörää pystyi hyvin vahtimaan, ja söin seuraavanlaisen fitness-aterian lounaaksi:

Terkut vaan vatsalihaksille!

Tamperelaiset ei ole vielä ihan hiffanneet mihin kannattaa hiekotushiekat kaataa :D

En ole vielä uskaltanut viedä rakastani pyörävarastoon, mutta kyllä se hississä omalle partsillekin kulki!

Meneekö muilla aina tankkaukset nappiin?